SPOL ry

1 § Nimi, kotipaikka ja kieli

Yhdistyksen nimi on Suomen Psykologian Opiskelijain Liitto ry, Finlands Psykologi Studerandes Förbund rf. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki ja yhdistyksen kieli suomi.

2 § Yhdistyksen tarkoitus

Yhdistys toimii Suomen korkeakoulujen psykologian opiskelijoiden ainejärjestöjen yhteistyöelimenä. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää psykologian opiskelijoiden välistä yhteistoimintaa ja toimia heidän yhteisenä etujärjestönään.

3 § Yhdistyksen toiminta

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys suorittaa alaansa kuuluvaa tiedotus-, opinto- ja tutkimustyötä sekä harjoittaa tarkoitustaan palvelevaa kustannus- ja julkaisutoimintaa, järjestää kokouksia, kursseja, esitelmiä, keskustelutilaisuuksia, koulutuksia, opintomatkoja jäsenilleen ja virkistystoimintaa sekä antaa julkilausumia. Lisäksi yhdistys pitää yhteyttä vastaaviin kansainvälisiin järjestöihin ja toimijoihin sekä toimii opiskelijoiden ja ammatillisten järjestöjen välisenä yhdyssiteenä. Toimintansa tukemiseksi yhdistys on oikeutettu perimään jäsenmaksuja ja kannattajajäsenmaksuja, joiden suuruuden määrää yhdistyksen vuosikokous. Yhdistys voi lisäksi ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja, järjestää asianmukaisin luvin rahankeräyksiä, arpajaisia sekä juhla- ja huvitilaisuuksia, sekä omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää tai irtainta omaisuutta. Yhdistys voi tehdä pienimuotoista talkootyötä.

4 § Jäsenet ja jäsenmaksut

Yhdistyksen varsinaisiksi jäseniksi voidaan hyväksyä Suomen korkeakoulujen psykologian opiskelijoiden rekisteröidyt järjestöt. Jäseneksi liittyminen tapahtuu yhdistyksen hallitukselle osoitetulla anomuksella, jonka hyväksymisestä yhdistyksen kokous päättää yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Kannattajajäseneksi voidaan hyväksyä yhdistyksen toiminnasta ja sen tukemisesta kiinnostunut henkilö tai rekisteröity järjestö. Kannattajajäsenet hyväksyy yhdistyksen hallitus. Kunniajäseneksi voi yhdistyksen kokous hallituksen esityksestä valita yhdistyksen toimintaa ansiokkaasti edistäneitä tai yhdistystä muuten merkittävästi tukeneita henkilöitä vähintään neljän viidesosan (4/5) äänienemmistöllä. Varsinaisten jäsenten on maksettava yhdistyksen yhdistyksen ensimmäisen sääntömääräisen vuosikokouksen päättämä vuosittainen jäsenmaksu. Jäsenmaksu voidaan määrätä erisuuruiseksi eri jäsenille ja se suhteutetaan jäsenyhdistyksen jäsenmäärään. Kannattajajäsenten on maksettava yhdistyksen vuosikokouksen päättämä kannattajajäsenmaksu. Kunniajäsenet eivät suorita mitään jäsenmaksuja.

5 § Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. Ero tulee voimaan kuluvan tilikauden päättyessä. Yhdistyksen kokous voi erottaa jäsenen, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsen- tai kannattajajäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

6 § Yhdistyksen kurinpitotoimet

Yhdistyksen kurinpitotoimia hyödynnetään ja sovelletaan, mikäli jäsen, jonkin jäsenjärjestön jäsen tai yhdistyksen kannattaja- tai kunniajäsen toistuvasti toimii yhdistyksen tavoitteita vastaan (esimerkiksi yhdistyksen tapahtumissa tapahtuva seksuaalinen häirintä). Kurinpitotoimien toimeenpanosta päättää aina yhdistyksen hallitus, jolla tulee olla tarkat perustelut kurinpitotoimien langettamiselle. Henkilöllä, johon kurinpitotoimet ovat kohdistumassa, on aina oikeus tulla kuulluksi ennen hänelle asetettavaa kurinpitotoimea.

Yhdistyksen käyttämät kurinpitotoimet ovat suullinen tai kirjallinen varoitus, määräaikainen porttikielto yhdistyksen tapahtumiin, toistaiseksi voimassaoleva porttikielto yhdistyksen tapahtumiin ja yhdistyksestä erottaminen. Määräaikainen porttikielto voidaan määrittää joko kuukauden, kolmen kuukauden tai kuuden kuukauden mittaiseksi. Yhdistyksestä erottaminen on aina viimesijainen keino, eikä sitä tule langettaa kevyin perustein. Kaikkia muita yhdistyksen kurinpitotoimia voidaan soveltaa jäseniin, jäsenjärjestöjen jäseniin, ja kunniajäseniin, mutta yhdistyksestä ei voi erottaa yksittäistä jäsenjärjestön jäsentä.

Kurinpitotoimista päätettäessä hallitus järjestää suljetun lippuäänestyksen hallituksen virallisten jäsenten kesken, poikkeuksena jäsenen yhdistyksestä erottaminen, joka tapahtuu yhdistyksen kokouksessa. Jäsenen yhdistyksestä erottamista lukuun ottamatta sanktioista päätetään yksinkertaisella hallituksen äänten enemmistöllä.

Kurinpitoprosessin eteneminen määritellään tarkemmin yhdistyksen toimintaohjeissa häirintätilanteisiin. Yhdistyksen tulee noudattaa tätä toimintaohjetta kurinpitoprosessien toimeenpanossa.

7 § Hallitus

Yhdistyksen asioita hoitaa ja yhdistystä edustaa yhdistyksen ensimmäisen sääntömääräisen vuosikokouksen valitsema hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri ja taloudenhoitaja sekä 0-20 jäsentä. Kullakin jäsenjärjestöllä on hallituksessa korkeintaan kaksi (2) edustajaa. Yhdistyksen ensimmäisessä sääntömääräisessä vuosikokouksessa valittavien hallituksen jäsenten tulee olla jäsenjärjestöjen esittämiä ja jäsenjärjestöjen jäseniä, mikäli mahdollista. Hallitus voi tarpeelliseksi katsoessaan valtuuttaa avukseen muita virkailijoita tai toimikuntia. Hallituksen toimikausi on 1.2.-31.1. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Kokouskutsu on lähetettävä viikko (7vrk) ennen kokousta sähköpostitse tai muulla tavalla kirjallisesti. Hallituksen kokoukseen voi osallistua myös videoneuvottelulaitteiston tai muun reaaliaikaisen teknisen apuvälineen avulla.

 Hallitus kokoontuu vähintään kerran sekä kevät- että syyslukukaudella. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna, on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. Mikäli vähintään kaksi hallituksen jäsentä vaatii, on äänestykset suoritettava suljetuin lipuin. Virkailijoilla ja jäsenjärjestöjen jäsenillä on hallituksen kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.

Hallitus voi järjestää kokouksensa myös sähköpostikokouksena, mikäli kaikki hallituksen jäsenet tähän suostuvat. Sähköpostikokouksessa kaikkien päätösesitysten on oltava kokouskutsussa ja jokaisesta esityksestä äänestetään. Sähköpostikokous kestää kokouskutsussa mainitun ajan, kuitenkin vähintään kolme vuorokautta (3 vrk), minä aikana äänet annetaan hallituksen sähköpostilistalle. Äänestämättä jättäminen katsotaan tyhjäksi ääneksi. Puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, taloudenhoitajan ja sihteerin on allekirjoitettava sähköpostikokouksen pöytäkirja.

Hallitus voi päättää yhdistyksen omaisuuden myymisestä ja vaihtamisesta.

8 § Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri tai taloudenhoitaja.

9 § Tilikausi ja toiminnantarkastus

Yhdistyksen tilikausi on 1.2.-31.1. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja toimintakertomus on annettava toiminnantarkastajalle viimeistään kuukautta ennen toista yhdistyksen sääntömääräistä vuosikokousta. Toiminnantarkastajan tulee antaa kirjallinen lausuntonsa hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen toista yhdistyksen sääntömääräistä vuosikokousta.

10 § Yhdistyksen kokoukset

Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta.

Yhdistyksellä on kaksi sääntömääräistä vuosikokousta. Ensimmäinen sääntömääräinen vuosikokous tulee pitää hallituksen määräämänä päivänä tammi-helmikuussa ja toinen sääntömääräinen vuosikokous maalis-huhtikuussa. Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun yksikin jäsenjärjestö sitä esittämäänsä asiaa varten vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle. Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella jäsenellä yksi ääni. Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä, paitsi sääntöjen pykälissä 4, 12 ja 13 mainituissa asioissa. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään kaksi viikkoa (14 vrk) ennen kokousta sähköpostitse tai kirjeitse.

Äänestys on suoritettava suljetuin lipuin, jos vähintään kaksi (2) varsinaista jäsentä sitä vaatii, vaaleissa riittää kuitenkin yhden (1) varsinaisen jäsenen vaatimus.

Kannattajajäsenillä on läsnäolo- ja puheoikeus.

11 § Sääntömääräiset kokoukset

Yhdistyksen ensimmäisessä sääntömääräisessä vuosikokouksessa tulee käsitellä seuraavat tulevaa toimikautta koskevat asiat:

– hallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, sihteerin ja taloudenhoitajan valinta
– hallituksen muiden jäsenten valinta
– jäsenmaksun ja kannattajajäsenmaksun hyväksyminen
– toimintasuunnitelman hyväksyminen
– tulo- ja menoarvion hyväksyminen
– toiminnantarkastajan ja varatoiminnantarkastajan valinta
– muut kokouskutsussa mainitut asiat

Hallituksen esitys toimintasuunnitelmaksi ja tulo- ja menoarvioksi on toimitettava ensimmäisen sääntömääräisen vuosikokouksen kutsun liitteenä.

Yhdistyksen toisessa sääntömääräisessä vuosikokouksessa tulee käsitellä seuraavat edellistä toimikautta koskevat asiat:

– toiminnantarkastajien lausunto
– tilinpäätöksen vahvistaminen
– toimintakertomuksen vahvistaminen
– vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
– muut kokouskutsussa mainitut asiat

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun

12 § Kunniamaininnat

Yhdistyksen hallitus voi jakaa kunniamainintoja. Hallituksen tulee tehdä päätös kunniamaininnan saajasta vähintään kolmen neljäsosan (3/4) äänienemmistöllä. Kunniamaininnan voi saada henkilö tai yhteisö, joka on toiminnallaan yhdistyksessä tai sen ulkopuolella edistänyt yhdistyksen tavoitteita ja päämääriä, edistänyt merkittävästi psykologian tutkimusta tai käytäntöä tai muuten merkittävästi toiminut psykologien ammattikunnan hyväksi. Kunniamaininta voi olla yhdistyksen kunniamerkki tai diplomi. Kunniamerkkejä myöntäessä yhdistyksen hallituksen tulee noudattaa yhdistyksen kokouksen hyväksymää nauha- ja merkkiohjesääntöä. Kunniamainintaa ei voi saada istuvan hallituksen jäsen.

13 § Sääntöjen muuttaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta. Muutosehdotuksia voivat tehdä sekä jäsenet että hallitus.

14 § Yhdistyksen purkaminen

Päätös yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava yhdistyksen purkamisesta. Purettaessa yhdistyksen jäljelle jääneet varat on luovutettava purkautumisesta päättävän kokouksen tarkemmin määrittelemällä tavalla, kuitenkin sääntöjen 2§:ssa mainittuun tarkoitukseen. Mikäli yhdistys lakkautetaan tai julistetaan muutoin kuin yhdistyksen kokouksessa purkautuneeksi, jäljelle jääneet varat luovutetaan jäsenjärjestöille käytettäväksi psykologian opiskelijoiden hyväksi.

15 § Jäsenoikeuksien säilyttäminen

 Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

16 § Yhdistyslaki

Muutoin yhdistyksen toiminnassa noudatetaan voimassa olevan yhdistyslain säännöksiä.